Sauna vauhdittaa ja voimistaa sykettä ja verenkiertoa liikunnan lailla. Samalla se suojelee sydäntä. Siksi saunomiseen sitoutuminen antaa pysyvää ja vahvaa turvaa sen toimintaan liittyviltä vakavilta vaivoilta sekä mahdollistaa omasta hyvinvoinnista huolehtimisen monista elämäntilannetta ja toimintakykyä koskevista rajoitteistakin huolimatta. Toisaalta sopivan raskas liikuntasuoritus juuri ennen saunaan astumista vain entisestään tehostaa löylyjen elimistölle tarjoamia terveysetuja.
Viime vuosina eritoten kardiologi Jari Laukkasen johtamat tutkimukset ovat osoittaneet, että rutinoitunut saunominen palvelee pidempää ja terveellisempää elämää. Saatujen tulosten mukaan joka viikko 4–7 kertaa saunassa käyneiden keski-ikäisten suomalaisten miesten todettiin kärsivän vain kerran viikossa saunoviin verrattuna noin puolet harvemmin korkeasta verenpaineesta tai sepelvaltimotaudin kaltaisista tappavista sydän- ja verisuonitaudeista, sekä kokevan 40 % vähemmän kuolemia ja yli 60 % vähemmän sydänperäisiä äkkikuolemia seurantajakson aikana. Myös saunasessioiden suhteellisen pitkäkestoisuuden nähtiin olevan yhteydessä sekä sydän- ja verisuonitaudeista johtuvien että yhtäkkisten ja sydänperäisten menehtymisten välttämiseen.1
Yleistäen voi siis sanoa, että mitä enemmän kiukaan äärellä aikaa viettää, sitä enemmän sydän karaistuu. Toisaalta jo yksittäisellä saunakäynnillä on mitattu olevan hetkellisesti hyvinkin suotuisia verisuonten jäykkyyttä ja verenpainetta sääteleviä seurauksia.2 Tutkijat ounastelevat, että saunan lämmössä tapahtuva verenkiertoelimistön toiminnan tehostuminen, verenpaineen tasautuminen ja koko kehon rentoutuminen ovat keskeisimmät sydänterveyttä lujittavat mekanismit.3 Eikä löylyhuone ole pelkkä terveiden sparraaja, vaan esimerkiksi suuri osa sydänpotilaista on myös sinne tervetullut, vaikka lupa tähän onkin syytä aina pyytää erikseen omalta lääkäriltä.4
”…verenkiertoelimistön toiminnan tehostuminen, verenpaineen tasautuminen ja koko kehon rentoutuminen ovat keskeisimmät sydänterveyttä lujittavat mekanismit.”
Hengityselimistö taitaa myös tykätä löylyjen raikkaudesta, sillä paitsi että sen on koettu hoitavan astman oireita, eräässä Laukkasen tutkimuksessa runsas saunominen todistetusti toppuutteli keski-ikäisten kaukasialaisten miesten riskiä sairastua astman ohella kroonisiin keuhkotauteihin ja keuhkokuumeeseen.7 Säännöllinen saunominen vaikuttaisi niin ikään olevan yhteydessä flunssan loitolla pysymiseen5 sekä pienentävän C-reaktiivisen proteiinin eli CRP:n määrää kehossa.6 CRP:n lisääntyminen liittyy yleensä akuuttiin tulehdustilaan ja on myös yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin.
Löylyjen luonnonomainen loimu hivelee ja hoitaa hellästi myös niin ihoa, lihaksia kuin niveliäkin.
Lähteet:
1) https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2130724 & https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28633297
2) https://www.nature.com/articles/s41371-017-0008-z
3) https://saunafromfinland.fi/uutiset/jos-et-ehdi-liikkua-tarpeeksi-kay-edes-saunassa-tutkimukset-vahvistavat-saunan-monet-terveyshyodyt & https://www.mprnews.org/story/2018/01/20/saunas-are-a-hot-trend-and-they-might-even-help-your-health
4) https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201806192200986060 & https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11165553
5) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2248758
6) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29209938
7) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28905164
