Sauna on aina ollut suomalaisille samaan aikaan arkipäiväinen ja taianomainen paikka. Siellä on puhdistauduttu päivän töiden jälkeen, mutta siellä on ollut sija myös monelle uskomukselle ja tärkeälle perinteelle. Yksi näistä on joulusauna. Siinä missä koti siivotaan ja koristellaan, valmistellaan saunakin hyvin tärkeää päivää varten. Vuoden muina päivinä saunassa käyminen voi olla itsestäänselvyys, mutta jouluna siitä tulee lähes pyhä tapahtuma, jolla on yhtä tärkeä rooli suomalaisessa joulussa kuin joulurauhan julistuksella, jouluruoalla tai joulukoristeilla.
Joulu on aikaa, jolloin vaalitaan perinteitä ja vietetään aikaa läheisten kanssa, ja jokaisella perheellä on omat saunatapansa aina siitä, milloin saunotaan, siihen millaista juomaa nautitaan, ja jopa siihen sallitaanko erityiset tuoksut. Vastapesty, hyvin lämmitetty sauna puhtain pyyhkein ja laudeliinoin on täydellinen tapa laskeutua joulun viettoon, ja monelle saunan ja lauteiden perusteellinen pesu on merkki joulun alkamisesta. Joillakin voi olla käytössään jopa erityiset pyyhkeet ja -laudeliinat tai koristeitä kuten tonttuja tai poroja, jotka otetaan käyttöön vain jouluisin.
Sauna on levon ja rentoutumisen paikka ja saunominen arkenakin levollinen ja kunnioittava tapahtuma, mutta perinteinen joulurauhan julistus lisää rauhoittumisen tuntua myös joulusaunaan. Jotkut perheet saunovat ennen jouluruokaa, sisällä odottavista herkuista unelmoiden ja niistä jutustellen. Toisille sauna on lämmin, tyynnyttävä hetki hyvän aterian jälkeen. Pihasaunalle johtavan reitin voi hyvin koristella kynttilöin, jäälyhdyin tai jätkänkynttilöin tuomaan valoa vuoden pimeimpään aikaan, ja itse saunominen pelkässä kynttilänvalossa lisää tunnelmaa ja kodikkuutta. Pilvettöminä päivinä tähdet tai revontulet saattavat valaista reitin joulusaunaan.
Kuusenhavuista tehdyt koristeet tuovat väriä saunaan ja varta varten joulusaunaa ajatellen sidottu ja kuivatettu vihta paitsi parantaa verenkiertoa myös levittää saunaan ihanaa tuoksua, jota haistellessa voi muistella mennyttä kesää. Luonnollisia tuoksuja voi myös korostaa lisäämällä löylyveteen tipan kuusi- tai terva-aromia tai vaikka olutta, ja löylyjen välissä on mukavaa juosta ulos kierähtämään hangessa ja palata saunan lämpöön nautiskelemaan.
Aikuisille joulusauna on hengähdystauko joulukiireiden keskellä, kun taas lapsille se voi olla iso osa joulun taikaa. Lämmin, hiljainen sauna, pyrähdys vilvoittelutauolla kirkkaassa pakkassäässä, kierähdys hangessa tai pulahdus järvessä tuntuvat entistä taianomaisemmilta, kun koska tahansa saattaa kuulua tontun kulkusen kilahdus tai näkyä vilahdus joulupukin reestä.
Kun astuu suomalaiseen joulusaunaan, tulee osaksi ikivanhaa, lämmön, paranemisen ja hiljaisuuden täyteistä perimätietoa. Tällaisesta perinteestä ovat saaneet inspiraationsa myös jotkin kiukaat, kuten Rakka, joka on nimetty Lapin rosoisten kivipeltojen mukaan ja joiden kivistä se on myös rakennettu. Kiukaan suunnittelussa on ripaus ikivanhaa shamanistista saunaperinnettä ja siinä pohjoisen villi luonto ja nykyaikainen mukavuus ovat sulassa sovussa.
Mutta oli joulusauna kuinka perinteinen tai moderni tahansa, se on täydellinen tapa juhlia vuoden pimeintä aikaa. Ja nykyaikaisinkin suomalainen saattaa edelleen jättää saunomisen jälkeen saunatontulle viimeiset löylyt ja vihdan sekä kulhollisen riisipuuroa joulun kunniaksi.
Hyvää joulua ja rentouttavia saunahetkiä!
Artikkeli on tehty yhteistyössä Sauna from Finlandin jäsenyritys Mondexin kanssa.
