Saunan ovella on ennenkin jätetty jotain ulkopuolelle. Nykyään se voisi olla puhelin, kiire ja tarve tehdä jokaisesta hetkestä suoritus. Vanhoissa saunatavoissa on ajatuksia, joille olisi käyttöä myös tämän päivän saunaelämyksissä.
Saunatontulla taisi olla varsin vaativa tehtävä. Sen piti valvoa, että ihmiset käyttäytyivät saunassa kunnolla.
Suomalaisessa kansanperinteessä saunanhaltijaa kunnioitettiin, ja saunomiseen liittyi käyttäytymistä ohjaavia uskomuksia. Saunassa odotettiin rauhallisuutta, ja liian myöhään kylpeville saatettiin kertoa käyvän huonosti. Tavat ja tarinat vaihtelivat, mutta niiden viesti oli selvä: saunaan mentiin paikan arvoa kunnioittaen. [1]
Nykyään saunatontulla olisi uudenlaisia tilanteita ratkottavana. Saako lauteilla kuvata? Kuka päättää löylyn määrästä? Entä saako saunassa vain istua, vaikka kello väittää, ettei tavoiteaika ole vielä täynnä?
Mitä vanhoista tavoista kannattaa säilyttää
Vanhoista saunatavoista voi poimia ajatuksia siihen, mitä haluamme saunassa suojella tänään.
Unescon kuvauksessa suomalaisesta saunakulttuurista sauna on perinteisesti pyhäksi koettu paikka, jossa puhdistautuminen ja sisäinen rauha kuuluvat yhteen. Suomalainen saunakulttuuri liitettiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. [2]
Tämän päivän saunassa kunnioitus voi olla hyvin arkista. Kysytään ennen löylyn heittämistä. Annetaan toiselle tilaa. Hyväksytään, että yksi haluaa jutella ja toinen nauttia hiljaisuudesta.
Ja annetaan jokaisen lähteä vilvoittelemaan silloin, kun siltä tuntuu.
Saunarauha syntyy myös palvelusta
Saunapalvelun tarjoajalle tässä on tärkeä kysymys: millainen olo vieraalle syntyy jo ennen ensimmäistä löylyä?
Ensikertalainen saattaa miettiä pukeutumista, peseytymistä, löylyn heittämistä ja sitä, kuinka kauan saunassa kuuluu olla. Meille tuttu tapa voi hänelle olla kokonaan uusi maailma.
Silloin ystävällinen vastaanotto ja muutama selkeä ohje ovat osa saunaelämystä. Vieraan pitäisi tietää, että hän saa kysyä, vaihtaa paikkaa ja pitää tauon. Saunakulttuuriin tutustumisen kuuluu tuntua kutsulta.
Elävän perinnön wikiluettelossa nykyistä suomalaista saunomista kuvataan oman kokemuksen kautta: jokainen on oman saunomishetkensä asiantuntija. Siinä on erinomainen lähtökohta myös kansainväliselle saunavieraalle. [3]
Sauna from Finlandin näkökulmasta suomalainen saunaelämys rakentuu myös kohtaamisesta. Puhtaus, turvallisuus, tunnelma ja muiden huomioiminen vaikuttavat siihen, pystyykö ihminen todella rentoutumaan.
Jokainen vastaanotettu vieras oppii jotain siitä, mitä suomalainen sauna tarkoittaa. Hän muistaa, miten häntä opastettiin, miltä löyly tuntui ja saiko hän olla oma itsensä.
Kekrisaunassa kiitetään ja muistetaan
Kekrisauna on yhteisöllinen vuodenkierron päätössauna, jolloin kiitetään menneestä vuodesta, heitetään kuluneen vuoden painolasti pois ja toivotetaan uusi vuosi tulevaksi. Kekrisaunaan kuuluu hiljentyminen ja erityisesti edesmenneiden sukupolvien muisteleminen esim. nimikkolöylyjen muodossa.
Saunan yhteys vuodenkiertoon näkyy erityisen kauniisti kekrissä, perinteisessä sadonkorjuun juhlassa.
Perinnesaunottaja Laura Foon kuvaa kekriä aikana, jolloin verho maailmojen välillä on häilyväinen. Hänen kuvaamassaan perinteessä sauna lämmitetään ja valmistellaan huolella edesmenneille, ja ensimmäinen löyly kaadetaan haltioille. [4]
”Sadonkorjuun juhlana hyvä hetki pysähtyä menneen vuoden äärelle, kiittää sen annista ja pestä pois mitä mukaan ei haluta”, kuvailee perinnesaunottaja Laura Foon. [4]
Kekrisauna kutsuu pysähtymään menneen vuoden äärelle. Mistä olemme kiitollisia? Mitä haluamme muistaa? Mitä voisimme symbolisesti pestä pois, jotta sitä ei tarvitsisi kantaa mukana seuraavaan vuoteen?
Sadonkorjuun juhlaan liittyvä kiitollisuus voi saada nykyään monenlaisia muotoja. Omassa saunassa voi antaa hetken ihmisille, joita kaipaa, tai muistella vuoden hyviä asioita. Joskus riittää, että istuu rauhassa ja antaa ajatusten tulla.
Foon muistuttaa myös kekrin ja joulun yhteydestä: monet joulunvieton ja joulusaunan perinteet kantavat mukanaan vanhempia kekrin tapoja. [4]
Kirjavinkki Perinnelöylyt
Laura Foonin Perinnelöylyt – Vuosi saunassa johdattaa pohjoista vuodenkiertoa seuraaviin saunarituaaleihin, luonnon yrttien, runolaulujen ja itämerensuomalaisen mytologian maailmaan. Sipoonjoen Perinnesaunan kouluttajana ja kokeneena saunottajana tunnettu Foon tuo kirjassa perinnettä osaksi tämän päivän saunomista. [5]
Kirja tarjoaa luettavaa saunojalle, jota kiinnostavat vuodenaikojen vaihtelu, saunan tarinat ja perinteiden merkitys omassa elämässä.
Koe perinne Sipoonjoen Perinnesaunalla
Sipoonjoen Perinnesaunalla, Sipoonkorven kansallispuiston läheisyydessä, saunaperinne elää myös käytännössä. [7]
Järjestäjän mukaan vuoden 2026 kekrisaunat ovat jo täynnä. Joulun aikaan perinteisiin voi kuitenkin tutustua joulusaunoissa. Savusaunan lämpö ja mahdollisuus saunoa omaan tahtiin tarjoavat rauhallisen hetken juhlan keskelle. [4, 6]
Ajankohtaiset tapahtumat ja varaukset löytyvät Sipoonjoen Perinnesaunan verkkokaupasta. [7]
Saunatontun tehtävän voisi siis jakaa meille kaikille. Pidetään huolta siitä, että saunassa on hyvä olla ja että myös seuraava saunoja tuntee olevansa tervetullut.
Lähteet ja lisätietoa
[1] Virtain kaupunki / City of Virrat: Savusauna
[2] UNESCO: Sauna culture in Finland
[3] Elävän perinnön wikiluettelo / Living Heritage Wiki: Saunominen
[4] Laura Foon: artikkelia varten välitetty kirjallinen kuvaus kekrisaunasta, kekrin yhteydestä jouluperinteisiin sekä vuoden 2026 kekri- ja joulusaunoista.
[5] SKS Kirjat: Laura Foon, Perinnelöylyt – Vuosi saunassa
[6] Sipoonjoen Perinnesauna: Joulusauna – hiljainen hetki ennen juhlaa
