Monelle suomalaiselle sauna on ollut osa elämää lapsesta asti. Monissa maissa lasten pääsyä saunoihin rajoitetaan, mutta Suomessa sauna on perinteisesti ollut koko perheen yhteinen paikka. Siksi siihen liittyy paljon muistoja, jotka kulkevat mukana aikuisuuteen.
Ensimmäiset saunamuistot syntyvät yhdessä
Moni muistaa mökkisaunan tuoksun, kiukaan sihahduksen ja uinnin järvessä. Lauteilla istuttiin vanhempien tai isovanhempien vieressä, ja saunan jälkeen oli iltapala, limsapullo ja kesäilta, jolloin ei ollut kiire minnekään. Hetket olivat tavallisia, eikä niiden merkitystä silloin huomannut. Vuosikymmenten päästä niihin palataan yhä uudelleen.
Sauna on ollut sukupolvien ajan paikka, jossa ollaan yhdessä ilman erityistä ohjelmaa. Se on yksi saunan suurimmista vahvuuksista.
Tutkimuksen mukaan lapset nauttivat saunasta
Vuonna 1989 julkaistussa suomalaistutkimuksessa selvitettiin 0-15-vuotiaiden lasten saunatottumuksia. Kyselyyn vastasi 1 247 perhettä. Lähes kaikki lapset (98,5 %) kävivät saunassa, 83 % heistä mielellään, ja yli 90 % saunoi vähintään kerran viikossa.
Tutkimus on vanha, mutta se kertoo, kuinka tiiviisti sauna on kuulunut suomalaiseen lapsuuteen. Siitä ei kuitenkaan selviä, kuinka moni pitää saunaa tärkeänä lapsuusmuistona. Saunamuistoja on tutkinut Laura Seesmeri, joka väitteli Turun yliopistossa vuonna 2018. Hänen väitöskirjansa Sauno itsellesi menneisyys tarkastelee, miten saunomisen kehollinen kokemus näkyy ihmisten muistelluissa kertomuksissa. Aineistona oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämiä saunamuistoja.
Tutkimuksessa saunominen näyttäytyy kokemuksena, jossa tutut tuoksut, äänet ja tuntemukset voivat palauttaa mieleen menneitä hetkiä ja ihmisiä. Sauna voi siis viedä meidät takaisin lapsuuteen vielä vuosikymmenten jälkeenkin.
Kaikkialla maailmassa lapset eivät pääse saunaan
Suomalaisesta näkökulmasta voi tuntua yllättävältä, että monissa maissa lasten pääsyä julkisiin saunoihin rajoitetaan.
Esimerkiksi Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa osa saunapalveluista on tarkoitettu vain tietyn ikäisille. Ikärajat vaihtelevat palveluntarjoajittain, ja joissakin saunoissa sisään pääsee vasta 16-vuotiaana.
Tässä ei sinänsä ole mitään väärää. Monet kylpylät ja hyvinvointipalvelut ovat tarkoituksella aikuisille suunnattuja.
Suomessa olemme kuitenkin tottuneet ajattelemaan saunaa myös perheen yhteisenä tilana. Meillä lapsi voi oppia saunomisen tapoja kotona, isovanhempien mökillä tai uimahallissa. Uimaopetus kuuluu myös peruskoulun opetussuunnitelmaan jo ensimmäisiltä luokilta lähtien, ja monille koululaisille uimahallin sauna tulee tutuksi uintireissujen yhteydessä.
Lapsen kanssa saunotaan lapsen ehdoilla
Lapsen kanssa saunottaessa turvallisuus on aina tärkeintä. Vauvan lämmönsäätely on vielä kehittymätöntä, eikä alle puolivuotiasta suositella vietäväksi kuumaan saunaan. Puolivuotiaasta vuoden ikään vauvan kanssa pysytellään alalauteilla ja vältetään kovia löylyjä. Isompienkin lasten kanssa saunotaan lempeissä löylyissä ja aikuisen valvonnassa. Saunomisesta ei koskaan pitäisi tulla suoritus.
Saunassa opitaan olemaan yhdessä
Saunasta puhutaan nykyään paljon terveyden näkökulmasta, ja tutkimukset selvittävät sen vaikutuksia sydämeen, palautumiseen ja uneen. Saunakulttuurissa on kuitenkin myös puoli, jota on vaikeampi mitata: yhdessä vietetty aika, aikuisen läsnäolo ja hetki, jolloin mitään ei tarvitse suorittaa.
Saunassa lapsi oppii myös kuuntelemaan omaa kehoaan. Milloin lämpö tuntuu hyvältä, ja milloin on aika mennä vilvoittelemaan? Näistä pienistä kokemuksista rakentuu vähitellen myönteinen suhde saunaan, ja lapselle se syntyy siitä, että saunassa on hyvä olla.
Perinne siirtyy arjessa
Suomalainen saunakulttuuri liitettiin UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. UNESCOn mukaan saunaperinteet siirtyvät yleensä perheissä. Käytännössä se tapahtuu arjessa: vanhempi ottaa lapsen mukaan saunaan, isovanhempi kertoo entisajan saunatavoista ja ensimmäiset löylyt heitetään yhdessä. Aikuisena moni jatkaa samoja tapoja omien lastensa kanssa.
Kaikki eivät pidä saunasta, eikä tarvitsekaan. Tärkeintä on, että lapsi saa mahdollisuuden löytää oman tapansa nauttia siitä. Saunan lämpö haihtuu, mutta yhteiset hetket voivat jäädä mieleen koko elämäksi.
Lähteet ja lisätietoa
- Markkola, Mattila & Koivikko (1989): Sauna habits and related symptoms in Finnish children – tutkimus lasten saunatottumuksista.
- Laura Seesmeri (2018): Sauno itsellesi menneisyys – väitöstutkimus saunakokemuksista ja muistoista.
- UNESCO: Sauna Culture in Finland – saunakulttuurin siirtyminen sukupolvelta toiselle.
- Duodecim Terveyskirjasto: Vauvan puhtaudesta huolehtiminen – vauvojen saunomista koskevat ohjeet.
- Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto: Koulun uimaopetuksen suositukset – uimaopetuksen tavoitteet eri luokka-asteilla.
