Löylyn hellimä kansa

Julkaistu aiemmin: Saaristouutiset nro 2/2017

Teksti: Mikko Perttunen

Saunominen on muuttunut ajan saatossa. Peseytyminen on enää vain yksi osa kokonaisvaltaista elämystä. Sauna toimii meillä nykyään myös terveyden ja hyvinvoinnin paikkana, jossa halutaan vain rentoutua työviikon päätteeksi.

Saunalla on suomalaisten sydämessä erityinen paikka. Viiden ja puolen miljoonan asukkaan maassa on noin kolme miljoonaa löylyhuonetta. Tarvittaessa kaikki suomalaiset mahtuisivat helposti yhtä aikaa lauteille.
–Isossa ranskalaisessa sisustuslehdessä oli parikymmentäsivuinen artikkeli suomalaisesta saunasta. Jouduin monta kertaa selittämään, että melkein jokaisessa suomalaisessa asunnossa
on sauna. Toimittaja ei meinannut millään uskoa, Carita Harju selittää.

Carita Harju on saunaa promoavan asiantuntijaverkosto Sauna from Finland ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistykseen kuuluu 160 yritystä, joiden liiketoiminta liittyy tavalla tai toisella saunaan ja saunomiseen. Hän on myös kirjoittanut kirjan Sauna – aito suomalainen elämys, joka esittelee monipuolisesti suomalaista saunaelämystä. Sauna from Finland markkinoi jäsenyritystensä tuotteita ja saunaa yleisesti, ja vie myös suomalaisen saunan ilosanomaa ulkomaille. Nimenomaan se, että Suomessa lähes kaikista huusholleista löytyy sauna, jaksaa hämmästyttää maailmalla. Väärinkäsityksiäkin saa välillä korjata:
–Toivomme, että ulkomaalaiset saisivat mahdollisimman oikean kuvan suomalaisesta saunasta. Esimerkiksi Venäjällä on ilmeisesti aika rikaskin saunakulttuuri, mutta venäläisten mielikuvissa suomalainen sauna on yhtä kuin sata astetta, mikä on tietenkin harhakäsitys, Harju selittää.

Kuva: Hanna Söderström

Fyysistä ja henkistä puhdistautumista

Kirjassaan Carita Harju on halunnut tuoda esille nimenomaan saunan nykykäyttöä. Siinä kerrotaan miten ja millaisissa tilanteissa suomalaiset saunovat, ja millaisia hetkiä saunassa vietetään. –Saunahan on rakennuksena jo yli kymmenen tuhatta vuotta vanha, lähtöisin ihan maakuoppaajatuksesta. Luultavasti se on alkujaan ollut vain peseytymisen paikka, Harju kertoo. Saunassa käydään toki nykyäänkin pesulla, mutta se ei jää siihen. Harjun mukaan sauna toimii meillä nykyään myös terveyden ja hyvinvoinnin paikkana, jossa halutaan vaikkapa yksinkertaisesti rentoutua työviikon päätteeksi. Saunomisen merkitys on ehkä entisestään muuttunut kiireisen elämänrytmin myötä ja hyvinvointiarvojen kasvaessa.
–Varmaan se lauantaisaunakulttuurikin on jollain tavalla ollut sellaista, että unohdetaan viikon murheet, vaikka samalla on toki peseydytty, Harju arvelee.
Toinen saunaan ja saunomiseen kiinteästi liittyvä asia on yhteisöllisyys. Yleiset saunat ovat jälleen nostaneet päätään, ja näyttelijä Jasper Pääkkösen ja kansanedustaja Antero Vartian Löyly Hernesaarenrannassa Helsingissä on tästä muoti-ilmiöstä varmasti suurelle yleisölle kaikkein tunnetuin esimerkki.
–Kun 60–70-luvuilla ei joka torpassa ollut saunaa, niin oli se joku korttelisauna, missä käytiin peseytymässä. Yhteisöllisyyden merkitys on ollut silloin tosi vahva, ennen kuin kerrostaloihin ruvettiin rakentamaan saunoja käytännössä järjestäen. Nyt eletään sellaista aikaa, että se saunomisen yhteisöllisyyden kulttuuri on herännyt uudestaan henkiin. Sauna on hyvä paikka myös yhdessä rentoutumiseen tuntemattomien kanssa, Carita Harju selittää.

Kuva: Hanna Söderström

Hybridisaunomista

Kun ihmisiltä kysyy, mikä on paras sauna, on vastaus yleensä puusauna, koska siellä saa pehmeät löylyt, joihin kerrostalosauna ei kykene. Tähän liittyen on Carita Harjun mukaan 2000-luvulla nähty monia innovaatioita.
–Nythän on aika moni yritys kehittänyt juuri tällaisia kiukaita, joissa on esimerkiksi kiukaan sisällä vesisäiliö, jolla saadaan sitä pehmeyttä löylyyn, Harju kertoo.
Sen jälkeen kun Sauna from Finland kahdeksan vuotta sitten perustettiin, on alalle tullut muitakin yksinkertaisilta vaikuttavia innovaatioita.

SaJulkisten saunojen lauteisiin on Harjun mukaan kehitetty erittäin toimivia ratkaisuja, jotka esimerkiksi helpottavat niiden pesua ja huoltamista huomattavasti. On myös saunoja, joihin on laitettu infrapunapaneelit seiniin. Kodin sydän muotoutuu nykyään moneksi.
–Mulla on itsellä sen verran tilaa saunassa, että löytyy sekä sähkö- että puukiuas. Kiireisessä hetkessä laitan sähkökiukaan ja muuten lämmitän puulla, Harju paljastaa.
Ja paljon hän saunookin. Kotisauna lämpeää yleensä kolmesti viikossa, mutta työn puolesta saunoja tulee kierrettyä ahkerasti niin Suomessa kuin rajojen ulkopuolellakin.
–Jos nyt arvioisin, että käyn 30–50 eri saunassa vuodessa, niin kyllähän tässä satoja on jo käyty läpi, Carita Harju nauraa.
Sauna on ollut aiemmin miehinen maailma. Harjun mukaan saunaseurat ovat olleet äijävoittoisia, eikä naisilla ole niihin juuri ollut asiaa. Ehkä juuri rentoutuminen ja lifestyle -tyyppinen ajattelu on ollut omiaan lisäämään saunan feminiinisyyttä.

Saunan perinteiset säännöt ovat joutuneet välillä jopa törmäyskurssille uusien tapojen kanssa. Carita Harjun mukaan on esimerkiksi vanhanaikaista ajatella, että saunassa pitäisi olla aina alasti. Jokaisen saunan tapoja pitää toki kunnioittaa, mutta pitäisi olla ihmisen itsensä asia, saunooko hän alasti tai vaikkapa pyyhkeeseen kietoutuneena. Suomalaisella saunalla on nykyään monet kasvot, eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa saunoa enää ole.unalla on suomalaisten sydämessä erityinen paikka.

Artikkelikuva: Harri Tarvainen

Save

Save

Save

Save

Save

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone