Visit Finlandin Lehtonen peräänkuuluttaa luovuutta ja uusia palvelutuotteita matkailuun

Jaakko Lehtonen, paljasjalkainen helsinkiläinen, vaimo ja viisi aikuista lasta sekä viisi lastenlasta.
Juristi ja ekonomi, työkokemusta raskaasta metallista, elektroniikasta, elintarvikkeista ja matkailun edistämisestä.
MEKissä syyskuusta 1999 alkaen. Ulkomaanvuosia eri työpaikoissa kaikkiaan kuusi. Lehtonen jää pian eläkkeelle  virastaan Visit Finlandista.

DSC_0030

  1.  Miten matkailu on muuttunut urasi aikana?

Ei matkailu sinänsä ole juurikaan muuttunut. Mennään paikasta tai maasta toiseen ja ollaan siellä jonkin aikaa. Sitähän se on. Kansainvälinen matkailu on kasvanut ja maailma tavallaan pienentynyt. Ympäristöarvoihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Monopolit murtuvat ja kilpailu kiristyy. Halvat lennot ja bussit haastavat perinteiset yhtiöt ja VR:n. Matkailuun on tullut uusia toiminnan muotoja – jakamistalous jyrää. Airbnb ja muut vastaavat nakertavat hotelleja, pop-up ravintolat ja katuruokapäivät ravintoloita. Kehitys kehittyy ja mukana on pysyttävä. Kehitystä ei voi estää eikä edes hidastaa. Kilpaan on käytävä, jos mieli pysyä pinnalla. Luovuus on arvossaan.

Netin tuella nuorilla ihmisillä on kavereita kirjaimellisesti kaikkialta maailmasta. Heitä voidaan käydä tapaamassa tai he tulevat Suomeen. Joskus 1970-luvulla pääsi kylän sankariksi loppuelämäkseen, jos oli ollut Keihäsen kyydillä viikon Kanarialla.  Nykyään saman statuksen saa vasta käymällä kuussa.

  1. Mitkä ovat Suomen matkailun kärkituotteet mielestäsi nyt?

Suomen kärki on edelleen luonto. Sitä meidän tulee varjella ja kuitenkin tuotteistaa. Toiselle sijalle ulkomaalaisten katsannossa nousevat suomalaiset ihmiset. Meitä pidetään mukavina, luotettavina, kohtuullisen kielitaitoisinakin. Tämä on hyvä muistaa, jos puolison, työkaverin tai naapurin naama alkaa ärsyttää. Hän on tutkitusti mukava ihminen. Erittäin hyvää potentiaalia on hyvinvointimatkailulla, jonka taikapiiriin sauna luonnollisesti kuuluu. Ulkoilma-aktiviteetit ovat mahtavia!

Merellisen saariston vetovoimaa ryhdytään kehittämään voimaperäisesti, samoin kuin tehokkaita lyhytlomatoimia, jotta Helsinki-Vantaan läpi soljuva valtaisa matkailijavirta, etenkin aasialaiset, saataisiin poikkeamaan hetken Suomessa sen sijaan, että jatkavat heti matkaa Manner-Eurooppaan. Ruokamatkailu on iso trendi, ja Suomella on siinä paljon vahvuuksia. Ruokamatkailu tarjoaa halukkaille myös interaktiivisuutta. Matkailija voi poimia itse marjansa tai onkia kalansa, ja saalis valmistetaan sitten yksin tein nautittavaksi.

  1. Mitkä ovat Suomen matkailun vaikeudet? 

Suomen matkailun ongelmia taikka harmeja ovat hintataso, hiukan hankalat yhteydet, monessa mielessä joustamaton tai liian pikkutarkka pykäläviidakko sekä tarjonnan laadun epätasaisuus. Meillä on aivan loistavia kohteita, joissa palvelut ovat priimaa, mutta sitten valitettavasti on toisenlaistakin tarjontaa. En kuitenkaan allekirjoita väitettä huonosta suomalaisesta palvelusta. Suomessa saa pääsääntöisesti aivan asiallisen palvelun. Heittelehtimistä tasossa toki on, mutta niin on muuallakin maailmassa. Ei meillä ole mitään hävettävää, vaikka aina voi parantaa. Palvelussa ydintä on asenne, asenne ja asenne.

  1. Mitä pitäisi tehdä enemmän jotta saisimme kasvua ja vastaisimme kansainvälisten matkailijoiden kysyntään?

Kehittämistä on edelleen jokaisella saralla. Tuotteita pitää saada lisää, kehittää yhä parempia tuotteita ja löytää uusia tuotteita vastaamaan kehittyvään kysyntään. Palvelukykyä voidaan ja tulee parantaa. Markkinoinnin taitoja voidaan terävöittää. Myyntiin pitää saada uutta pontta ja uusia teknisiä ratkaisuja. Digitaalisuuden myrskytuulessa on pysyttävä mukana, mieluiten kärjessä. Ikävä on aina valittaa markkinointirahan määrästä, mutta silti on todettava, että jos vaikkapa kymmenen miljoonaa euroa saataisiin pois matkailun hankerahoista ja käytetyksi Visit Finlandin kautta kansainväliseen markkinointiin, vetovoimaisuutemme ja matkailijamäärämme kasvaisivat ilman epäilystä nykyistä riuskemmin.

  1. Miten näet suomalaisen saunan roolin matkailussa?

Tuli-pesassa-01-2Sauna on erinomaisen tärkeä valttikorttimme. On hienoa, että sauna tutkitusti mielletään maailmalla ennen muuta suomalaiseksi, vaikka kilpailuakin on. Monet uskovat tarinoiden voimaan matkailussa, ja saunahan suorastaan pursuaa tarinoita. Saunalla on parantava voima (jos ei sauna, viina jne.). Saunatontut hiiviskelevät saunan ympäristössä lyhtyineen. Saunassa synnyttiin, saunassa pestiin vainajat. Saunassa palvattiin ruokaa. Jos suomalaisella on juhlaan syytä, hän menee saunaan. Ja menee, vaikkei olisikaan syytä. Sauna on sosiaalinen tila. Saunassa on tehty monet tärkeät sopimukset. Sauna on tasa-arvoinen tila, ilman vaatteita olemme kaikki hyvin samalla viivalla. Meneepä suomalainen minne tahansa, hän rakentaa viipymättä saunan, jos sellaista ei paikalla ole. Rintamalle rakennettiin sodan aikana saunoja suuret määrät.

Asuin aikanaan viitisen vuotta Manilassa. Siellä oli hiukan yli 30 hengen suomalaisyhteisö. Meidän seitsenhenkisen perheemme markkinaosuus siitä oli 20%. Suomalaisilla oli palmujen alla kaksi saunaa. Tuntui jotenkin oudolta, että vaikka aurinko paahtoi päiväsaikaan jopa lähelle 40 asteen, niin vielä piti kampeutua saunaankin, mutta eipä mitään. Saunan vetovoima oli niin suuri. Saunaan liittyy tapoja ja traditioita, sekä maassa yleisesti noudatettuja, että kunkin ruokakunnan omia. Saunalla on kulttuurinsa ja sauna on kulttuuria.

Saunaan voi kytkeä monenlaista muutakin, (esimerkiksi joogaa) kunhan ei rikota saunan rauhaa, tunnelmaa ja perinteisyyttä. Ja nythän saunalla on laatukirjakin.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone